Artikkelia lukiessani ajattelin, että yhä useamman suomelaisen päätyminen perintään tai ulosottoon huolestuttaa minuakin, sillä se kertoo yhteiskuntamme taloudellisesta paineesta. Perintä tai ulosotto ei aina ole kuluttajan oma syy, sillä esimerkiksi inflaatio, korkeat asumiskustannukset ja elämisen yleinen kallistuminen voi ajaa kuluttajan tilanteeseen, jossa laskujen maksamiseen ei ole varaa. Se, että yhä useampi ensikertalainen joutuu perintään tai ulosottoon, kertoo myös siitä, että kyseessä on laajempi ilmiö, johon kuluttaja ei aina itse voi vaikuttaa.

Mielestäni asialle tulisi löytää ratkaisu mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi ennaltaehkäisevää apua tulisi lisätä. Myös kouluissa pitäisi mielestäni opettaa arkista talouselämää enemmän, jotta tulevaisuudessa osattaisiin välttää samankaltaiset kasvavat talousongelmat. Opetuksen myötä perintään tai ulosottoon joutuvien määrä voisi hiljalleen alkaa laskemaan. Myös joustavia maksusuunnitelmia voitaisiin lisätä niille, joilla ei ole varaa maksaa kaikkia laskuja kerrallaan.

Ylen uutisessa “Kristiinankaupungin jättimäinen vetytehdas vaikuttaisi kaloihin ja linnustoon -rakennustyöt alkamassa jo tänä vuonna” (30.4.2025) kerrotaan Kristiinankaupungin parhaillaan käsittelevän Koppö Energian vetytehtaan rakennuslupahakemusta. Tehtaan olisi tarkoitus tuottaa 158 000 tonnia vihreää metanolia vuodessa, tuulivoimalla tuotetulla sähköllä ja valmis tehdas työllistäisi lopulta 30 työntekijää. Kysymyksiä on herättänyt tehtaan aiheuttamat ympäristöhaitat, ja kuka on valmis maksamaan vihreästä metanolista. Jos lupa myönnetään, yhtiö aikoo tehdä lopullisen investointipäätöksen kesällä.

Mielestäni Kristiinankaupungin vetytehtaan rakentamisessa on vahvasti ristiriidoissa tehtaasta aiheutuvat ympäristöhaitat ja mahdolliset taloudelliset hyödyt.

Uusi tehdas avaisi uusia työpaikkoja rakennus- ja valmiusvaiheessa. Näin saisimme myös uusia veronmaksajia. Suomessa onkin tällä hetkellä tarve työpaikoille, joten niiden syntyminen luulisi olevan vain hyvä asia. Laitos tuottaisi vihreää metanolia, jota myytäisiin Suomesta ulkomaille. Tämä vahvistaisi Suomen roolia globaalina energian tuottajana. Vetytehdas hyödyntäisi uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä, kuten tuuli-, aurinko- ja vesivoimaa. Tämä tukisi Suomen tavoitteita vähentää hiilidioksidipäästöjä ja siirtyä kohti puhtaampaa teollisuutta, mikä on mielestäni hienoa. Kuitenkin minusta on tärkeää muistaa, ettei kestävä kehitys saisi jäädä pelkäksi markkinointiväitteeksi, vaan sen olisi tärkeää toteutua mahdollisen tehtaan myötä.

Tehtaan ympäristövaikutuksien arvioinnissa on noussut esiin meriveden lämpeneminen ja linnustoon kohdistuva vaikutus. Mielestäni olisi tärkeää miettiä tehtaan rakentamisessa, että onko luonnon hinta tehtaan arvoinen. Vaikka tehdas tuotetaankin kestävän kehityksen arvoilla, ei silti mahdollisia ympäristöhaittoja pystytä täysin sulkemaan. Haluaisin uskoa, että vetytehtaan syntyminen säästäisi sitä ympäröivän luonnon arvon.

Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen tullikiista näkyy jo rahoitusmarkkinoiden epävakaudessa ja kuluttajien luottamuksen heikkenemisessä. Talouspolitiikan äkilliset käänteet, kuten Trumpin päätös lykätä osaa suunnitelluista tulleista, kuvastavat tilannetta leimaavaa epävarmuutta. Tämä vaikuttaa suoraan yritysten investointeihin ja kotitalouksien kulutukseen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Päivi Puonti muistuttaa, että vaikka tullit kohdistuvat aluksi Yhdysvaltojen talouteen, niiden vaikutukset näkyvät nopeasti myös Euroopassa.

Kauppasodan synnyttämä epävarmuus näyttää karulla tavalla, kuinka haavoittuvainen Suomen talous on. Pienen, avotalouden kohtalo riippuu liiaksi suurvaltojen poliittisista päätöksistä. Eli Suomen on monipuolistettava talouttaan ja rakennettava vahvempaa pohjaa taloudelle, jotta ulkomaiden päätökset eivät romahduta koko suomen taloutta. Poliittisien päätöksien vaikutuksia ei voi aina estää mutta niitä voi lieventää ennakoimalla.

Uutisen linkki: https://www.hs.fi/talous/art-2000011156813.html

Mielestäni on tärkeää ja oikeutettua, että Finnairin työntekijät vaativat itselleen suurempia palkankorotuksia, kun koronan aikaan henkilöstö jousti palkoissa eikä vaatinut palkankorotuslinjan mukaisia palkankorotuksia. On ihan ymmärrettävää, että työntekijät ovat ylityö- ja vuoronvaihtokielloissa ja pitävät työnseisauksia, että lentoalalla tapahtuisi muutosta. Sen ei saisi kuitenkaan vaikuttaa matkustajiin näin paljon.

Työtaisteluiden seurauksena yli 1800 lentoa on peruttu tai ollaan perumassa. Tämä on epäreilua matkustajia kohtaan ja muutenkin kuormittavaa matkustajille, kun lentojen aikataulut muuttuvat sekä lentojen uudelleen reitittämisen johdosta matkustajien suunnitelmat muuttuvat. Finnair kärsii huonosta maineesta tämän takia ja moni matkustaja miettii toisella lentoyhtiöllä matkustamista, mikäli se on mahdollista. Myös maapalveluissa on ollut häikkää esimerkiksi itselläni ja joillakin tutuillani on hukkunut ruumalaukku Finnairin lennolla tämän vuoden puolella. Ne on kyllä saatu takaisin, mutta se on tehnyt matkasta monimutkaisemman silloin.

Maailmalla tapahtuvat ilmiöt, kuten koronaepidemia sekä Ukrainan sota, ovat olleet ennalta ehkäisemättömiä ja on täysin normaalia, että rajoituksia on tullut. Finnairille siitä on tullut kuitenkin seurauksia Kiinan ja Japanin lentomatkojen pitenemisellä. Nämä ovat kuitenkin vaikuttaneet Finnairin lisäksi muihinkin lentoyhtiöihin Euroopassa.

Finnairin neuvottelut ovat edistyneet ja toivoa löytyy. Edistyminen neuvotteluissa on todella hyvä asia monelle osapuolelle, vaikka paljon on vielä tehtävissä. Finnairin olisi tärkeä löytää ratkaisu päästä tappioista voiton puolelle tekemällä uudistuksia askel askeleelta, että toipuminen onnistuisi ja lentoalan olosuhteet paranisivat.

Donald Trumpin asettamat tullikiristykset ovat nostaneet esiin kauppapolitiikan arvaamattomuuden. Suomen teknologiateollisuus, joka on yksi suomen tärkeimmistä vientitaloista ei pääse viemään tavaroita samaan tapaan kuin ennen Yhdysvaltoihin. Mielestäni Donald Trumpin pitäisi kuunnella talouden ammattilaisia, jotka tietävät mitä käy, jos Yhdysvallat laittavat rajoituksia tulleihin. Ammattilaiset sanovat, että tullikiristykset eivät tee muuta kuin tappiota Yhdysvalloille, mutta myös muille maille.

Suomen tulisi solmia uusia kauppasopimuksia muiden maiden kanssa, jotta vientiä saataisiin toivottavasti kasvatettua sekä, että Suomi saisi vähennettyä riippuvuutta yksittäisistä maista. Maita olisi esimerkiksi Kanada ja Intia.

Suomen ja Euroopan tuoreimmat tiedot ovat pienestä näkymien heikkenemistä huolimatta hyviä kuin kriisiä ennakoivia. Monet yritykset arvelevat, että Trumpin asettamat tulli rajoitukset Aasian, jotka ovat isompia mitä EU-maihin asetetut, vaikuttavat positiivisesti Eurooppalaisiin yrityksiin. Eurooppalaisten yritysten kilpailuasetelma saattaa parantua Yhdysvalloissa. Mielestäni se on hyvä asia, jotta Yhdysvallat eivät osta suurinta osaa tavaroista Aasiasta ja etenkin kiinasta, jotta Euroopan ja Aasian taloudet olisivat tasapainossa.

Second hand -palvelut ovat lähellä sydäntäni. Ostan ja myyn itse tavaroita ja vaatteita muun muassa Vinted sekä Tori nimisissä käytettyjen tavaroiden verkkokaupoissa. Ilmiön ekologisuus on mielestäni tärkeintä. Ilmastonmuutoksen estäminen ja päästöjen vähentäminen ovat erityisen tärkeitä ja second hand -palveluiden käyttäminen on ekologinen ratkaisu tulevaisuuden kannalta.

Myös rahan käyttämisen fiksuus sekä säästäminen ovat osana ilmiötä. On kaikin puolin taloudellisesti järkevämpää ostaa tuote käytettynä ja halvempana kuin uutena ja kalliimpana. Usein myydyt tuotteet jopa vastaavat käyttämättömiä tuotteita. Myös omien vähän käytettyjen tuotteiden myyminen on hyvä tulonlähde, etenkin nuorille.

Eriarvoisuuden väheneminen on myös osakseen second hand -palveluiden ansiota. Kun tuotteita on mahdollista ostaa halvempana käytettynä kuin uutena, on yhä useamman mahdollista sijoittaa rahaa haluamaansa sekä tarvitsemaansa tuotteeseen. Varsinkin kun second hand ei ole enää vain vähävaraisten vaihtoehto vaan ilmiöstä on muodostunut trendikäs ja vastuullinen tapa kuluttaa.

Uskon second hand -ilmiön olevan myös tulevaisuudessa tärkeässä roolissa, joka varmasti myös laajentuu entisestään. Palveluiden helppokäyttöisyys sekä ekologisuus viehättävät ilmiössä, jonka mukana second hand -markkinat varmasti laajentuvat ja paranevat vielä lisää.

Lähde: Uusi trendi: Suomalaiset ostavat nyt kiihtyvään vauhtiin käytettyjä vaatteita – "Tämä ei ole enää pikkubisnestä” | HS.fi

Myös pankin avoimuus tilanteesta ja halu kertoa suoraan haasteista osoittaa vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä, mikä lisää omaa luottamusta pankkia kohtaan ja OP:n kohdalla uskon vakaasti, että se nousee tilanteesta entistä vahvempana. Myös jokainen talouden toimija joutuu joskus kohtaamaan vaikeita vuosineljänneksiä. Sijoitusmarkkinat ja korkotasot elävät, mutta OP:n pitkäaikainen strategia ja riskienhallinta ovat osoittaneet vahvuutensa ennenkin. Maailma on nyt monella tapaa epävakaa geopoliittiset kriisit, inflaatio ja korkojen heilahtelu aiheuttavat epävarmuutta, mutta silti uskon, että OP nousee vahvempana takaisin kun asiat palautuu ennalleen.

Alkuperäinen julkaisu Finanssijätti OP:n kannattavuus laski selvästi | Uutisia lyhyesti | Yle

Onko taloudellinen tilanne oikeasti niin huono, että rahaa täyty lainata eläkeläisiltä? Yle.fi sivuilla julkaistu uutinen: ”Valtio kattaa velkojaan yleensä lainaamalla markkinoilta, mutta nyt vipataan eläkevaroista – ja se voi tulla kalliiksi | Talous | Yle” kertoo valtion päätöksestä ottaa miljardin euron lainan Valtion eläkerahastosta paikatakseen yli kahden miljardin euron vajeen, joka syntyy hallituksen päättämistä veronalennuksista. Uutisen on kirjoittanut Petteri Lindholm ja se on julkaistu 1.5.2025. Päätös on uutisen mukaan herättänyt kritiikkiä, koska laina eläkerahastosta tulee todennäköisesti kalliimmaksi kuin markkinoilta saatava velka. Uutisessa taloustieteen professori Niku Määttänen kuvaa ratkaisua jopa niin sanotuksi ”kikkailuksi”. 

Mielestäni valtio ei ole miettinyt asiaa kestäväksi päätökseksi vain valtion päätös on ollut vain nopea ratkaisu tähän hetkeen. Eläkeläisvarat on tarkoitettu tulevien eläkkeiden maksamiseen. Tämähän luo epävarmuutta tuleville eläkeläisille, koska talous on mennyt huonompaan suuntaan ja nyt otetaan miljardi euroa eläkevaroista. Nuorilla ei ole enää varmuutta eläkejärjestelmään.

Taloutta pitää ajatella kestävästi. Hallitus pyrkii vakauttamaan velkasuhteen, mutta hallituksen päätös ajaa maan suurempiin ongelmiin. Hallitus pyrkii mielestäni näyttämään paremmalta, mutta sen kustannuksen tulevat kalliiksi.

VER:n vuodesta 2001 lähtien vuotuinen keskituotto on ollut 5,5 prosenttia. Jatkossa tuottoa jää siis saamatta, kun rahastosta otetaan miljardi julkisen talouden hoitoon. Tämä tarkoittaa laskettuna 55 miljoonan euron tuottojen menettämistä joka vuosi. Mielestäni olisi pitänyt ottaa lisää velkaa, koska se olisi kannattavampaa talouden näkökulmasta.

Eläkeläisten kannalta näyttää siltä, että eläkkeen tasoa tullaan alentamaan koska valtion leikkauksen kohdistuvat yhä enemmän niihin. Eläkeläiset ovat tehneensä koko elämänsä töitä sen eteen, että he saavat eläkettä

Artikkelin lukemisen jälkeen aloin ymmärtämään, miksi kesätyöpaikkoja on vaikeampaa saada. On huonoa, kuinka opiskelijoilla ja nuorilla on vaikeampaa saada kesätyöpaikkoja, kun moni muu, joka ei kuulu nuorten tai opiskelijoiden joukkoon, hakee kesätöitä. Kesätyöt on tärkeitä nuorille ja opiskelijoille, että he saavat rahaa, oppivat uutta ja varsinkin työkokemuksen saaminen, että tulevaisuudessa heillä olisi helpompaa saada töitä.

Kyllä ymmärtää niitä muita, kuten kokeneita työntekijöitä, miksi he hakevat myös. Suomen talous on tuottanut paljon ahdistusta eri alojen työntekijöille, varsinkin minimipalkka työntekijöille. Kun talous on tuonut ahdinkoa, moni työntekijä tuntee olon, etteivät he saa tarpeeksi palkkaa selviytyäkseen tai parempaan elämiseen.

Itse haluaisin kesätöitä, mutta vuosi vuoden jälkeen se alkaa näyttää vaikeammalta saada yhtä. Tulevaisuuden tullessa, toivoisisin ainakin, etten joutuisi talouden ahdingon takia etsimään lisää töitä kesätyöpaikoista.

Ratkaisu kesätyöpaikkojen saantiin on vaikeaa, mutta se voisi helpottua, jos olisi paljon enemmän työpaikkoja. Uutisessakin sanotaan, jos EK:lla olisi yli 120 000 kesätyöpaikkaa, niin sitä kutsuttaisiin hyväksi kesätyövuodeksi.

Kokeneetkin työntekijät pyrkivät nyt kesätöihin - Ilta-Sanomat