Iltalehden artikkelissa “Yhä useampi suomalainen perinnässä tai ulosotossa” (https://www.iltalehti.fi/talous/a/dd5d8cbd-97a2-4afb-88ca-1e5ed96de2ce, 15.4.2025) käsitellään tuoreita tilastotietoja suomalaisten huolestuttavasta taloustilanteen kehityksestä. Vuoden 2025 alussa perintään siirtyvien maksujen määrä ja summat kasvoivat sekä kuluttajien, että yritysten osalta. Intrumin mukaan erityisen huolestuttavaa on se, että yhä useampi perintään joutuva on ensikertalainen, jolla ei ole aiempaa perintähistoriaa. Tilastokeskus kertoo, että ulosottovelallisilla on yhteensä 7,1 miljardia euroa velkaa. Suurin osa velallisista on yksityishenkilöitä, joista miesten osuus 61 prosenttia.

Artikkelia lukiessani ajattelin, että yhä useamman suomelaisen päätyminen perintään tai ulosottoon huolestuttaa minuakin, sillä se kertoo yhteiskuntamme taloudellisesta paineesta. Perintä tai ulosotto ei aina ole kuluttajan oma syy, sillä esimerkiksi inflaatio, korkeat asumiskustannukset ja elämisen yleinen kallistuminen voi ajaa kuluttajan tilanteeseen, jossa laskujen maksamiseen ei ole varaa. Se, että yhä useampi ensikertalainen joutuu perintään tai ulosottoon, kertoo myös siitä, että kyseessä on laajempi ilmiö, johon kuluttaja ei aina itse voi vaikuttaa.

Mielestäni asialle tulisi löytää ratkaisu mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi ennaltaehkäisevää apua tulisi lisätä. Myös kouluissa pitäisi mielestäni opettaa arkista talouselämää enemmän, jotta tulevaisuudessa osattaisiin välttää samankaltaiset kasvavat talousongelmat. Opetuksen myötä perintään tai ulosottoon joutuvien määrä voisi hiljalleen alkaa laskemaan. Myös joustavia maksusuunnitelmia voitaisiin lisätä niille, joilla ei ole varaa maksaa kaikkia laskuja kerrallaan.

Kristiinankaupungin jättimäinen vetytehdas vaikuttaisi kaloihin ja linnustoon -rakennustyöt alkamassa jo tänä vuonna Kristiinankaupungin jättimäinen vetytehdas vaikuttaisi kaloihin ja linnustoon – rakennustyöt alkamassa jo tänä vuonna | Pohjanmaa | Yle

Ylen uutisessa “Kristiinankaupungin jättimäinen vetytehdas vaikuttaisi kaloihin ja linnustoon -rakennustyöt alkamassa jo tänä vuonna” (30.4.2025) kerrotaan Kristiinankaupungin parhaillaan käsittelevän Koppö Energian vetytehtaan rakennuslupahakemusta. Tehtaan olisi tarkoitus tuottaa 158 000 tonnia vihreää metanolia vuodessa, tuulivoimalla tuotetulla sähköllä ja valmis tehdas työllistäisi lopulta 30 työntekijää. Kysymyksiä on herättänyt tehtaan aiheuttamat ympäristöhaitat, ja kuka on valmis maksamaan vihreästä metanolista. Jos lupa myönnetään, yhtiö aikoo tehdä lopullisen investointipäätöksen kesällä.

Mielestäni Kristiinankaupungin vetytehtaan rakentamisessa on vahvasti ristiriidoissa tehtaasta aiheutuvat ympäristöhaitat ja mahdolliset taloudelliset hyödyt.

Uusi tehdas avaisi uusia työpaikkoja rakennus- ja valmiusvaiheessa. Näin saisimme myös uusia veronmaksajia. Suomessa onkin tällä hetkellä tarve työpaikoille, joten niiden syntyminen luulisi olevan vain hyvä asia. Laitos tuottaisi vihreää metanolia, jota myytäisiin Suomesta ulkomaille. Tämä vahvistaisi Suomen roolia globaalina energian tuottajana. Vetytehdas hyödyntäisi uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä, kuten tuuli-, aurinko- ja vesivoimaa. Tämä tukisi Suomen tavoitteita vähentää hiilidioksidipäästöjä ja siirtyä kohti puhtaampaa teollisuutta, mikä on mielestäni hienoa. Kuitenkin minusta on tärkeää muistaa, ettei kestävä kehitys saisi jäädä pelkäksi markkinointiväitteeksi, vaan sen olisi tärkeää toteutua mahdollisen tehtaan myötä.

Tehtaan ympäristövaikutuksien arvioinnissa on noussut esiin meriveden lämpeneminen ja linnustoon kohdistuva vaikutus. Mielestäni olisi tärkeää miettiä tehtaan rakentamisessa, että onko luonnon hinta tehtaan arvoinen. Vaikka tehdas tuotetaankin kestävän kehityksen arvoilla, ei silti mahdollisia ympäristöhaittoja pystytä täysin sulkemaan. Haluaisin uskoa, että vetytehtaan syntyminen säästäisi sitä ympäröivän luonnon arvon.

Helsingin sanomien uutisen “Ekonomistit: Suomea uhkaa taantuma” (11.4.2025) mukaan Suomea uhkaa tosi vakava taloustaantuma. Syynä on Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin aloittama kauppasota. Kauppasota aiheuttaa häiriöitä koko maailman taloudessa. Tullien asettaminen ja kaupankäynnin rajoittaminen suurten kansantalouksien välillä haavoittaa myös pienempien maiden talouksia, erityisesti vientipainotteisia talouksia kuten kotimaamme Suomen taloutta. Yhdysvallat ovat olleet viimeisen kahden vuoden ajan Suomen tärkein kauppakumppani. Laboren johtaja Mika Maliranta ja Danske Bankin tutkimusjohtaja Heidi Schauman kertovat, että taloustaantuman riski Suomessa on kasvanut. Suomen talouden kasvu on ollut nähtävissä, mutta se vaikeaa. Pitkittyvä kauppasota uhkaa keskeyttää sen.

Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen tullikiista näkyy jo rahoitusmarkkinoiden epävakaudessa ja kuluttajien luottamuksen heikkenemisessä. Talouspolitiikan äkilliset käänteet, kuten Trumpin päätös lykätä osaa suunnitelluista tulleista, kuvastavat tilannetta leimaavaa epävarmuutta. Tämä vaikuttaa suoraan yritysten investointeihin ja kotitalouksien kulutukseen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Päivi Puonti muistuttaa, että vaikka tullit kohdistuvat aluksi Yhdysvaltojen talouteen, niiden vaikutukset näkyvät nopeasti myös Euroopassa.

Kauppasodan synnyttämä epävarmuus näyttää karulla tavalla, kuinka haavoittuvainen Suomen talous on. Pienen, avotalouden kohtalo riippuu liiaksi suurvaltojen poliittisista päätöksistä. Eli Suomen on monipuolistettava talouttaan ja rakennettava vahvempaa pohjaa taloudelle, jotta ulkomaiden päätökset eivät romahduta koko suomen taloutta. Poliittisien päätöksien vaikutuksia ei voi aina estää mutta niitä voi lieventää ennakoimalla.

Uutisen linkki: https://www.hs.fi/talous/art-2000011156813.html

Helsingin Sanomien julkaisemassa uutisessa “Finnair on poikkeuksellisen kaksoiskriisin kynsissä, ja nyt laskun maksaa matkustaja” (5.5.2025) kerrotaan, miten lentäjien ja maapalveluhenkilöstön työehtoriita työnantajien kanssa on vaikuttanut Finnairin matkustajiin sekä Finnairin talouteen koronaepidemian jälkeen. Uutisessa tuodaan myös esille, miten muun muassa Ukrainan sota on vaikuttanut lentoihin ja mitä edistystä Paltan ja SLL:n neuvotteluissa on tapahtunut.

Mielestäni on tärkeää ja oikeutettua, että Finnairin työntekijät vaativat itselleen suurempia palkankorotuksia, kun koronan aikaan henkilöstö jousti palkoissa eikä vaatinut palkankorotuslinjan mukaisia palkankorotuksia. On ihan ymmärrettävää, että työntekijät ovat ylityö- ja vuoronvaihtokielloissa ja pitävät työnseisauksia, että lentoalalla tapahtuisi muutosta. Sen ei saisi kuitenkaan vaikuttaa matkustajiin näin paljon.

Työtaisteluiden seurauksena yli 1800 lentoa on peruttu tai ollaan perumassa. Tämä on epäreilua matkustajia kohtaan ja muutenkin kuormittavaa matkustajille, kun lentojen aikataulut muuttuvat sekä lentojen uudelleen reitittämisen johdosta matkustajien suunnitelmat muuttuvat. Finnair kärsii huonosta maineesta tämän takia ja moni matkustaja miettii toisella lentoyhtiöllä matkustamista, mikäli se on mahdollista. Myös maapalveluissa on ollut häikkää esimerkiksi itselläni ja joillakin tutuillani on hukkunut ruumalaukku Finnairin lennolla tämän vuoden puolella. Ne on kyllä saatu takaisin, mutta se on tehnyt matkasta monimutkaisemman silloin.

Maailmalla tapahtuvat ilmiöt, kuten koronaepidemia sekä Ukrainan sota, ovat olleet ennalta ehkäisemättömiä ja on täysin normaalia, että rajoituksia on tullut. Finnairille siitä on tullut kuitenkin seurauksia Kiinan ja Japanin lentomatkojen pitenemisellä. Nämä ovat kuitenkin vaikuttaneet Finnairin lisäksi muihinkin lentoyhtiöihin Euroopassa.

Finnairin neuvottelut ovat edistyneet ja toivoa löytyy. Edistyminen neuvotteluissa on todella hyvä asia monelle osapuolelle, vaikka paljon on vielä tehtävissä. Finnairin olisi tärkeä löytää ratkaisu päästä tappioista voiton puolelle tekemällä uudistuksia askel askeleelta, että toipuminen onnistuisi ja lentoalan olosuhteet paranisivat.

Ylen artikkeli "Trumpin tullisota tuo hyytävän henkäyksen Suomen suurimman vientialan lämpenevään markkinaan" (7.5.2025) käsittelee Yhdysvaltojen nykyisen presidentin Donald Trumpin asettamien tullien vaikutuksia Suomen teknologiateollisuuteen. Alkuvuodesta tilausten arvo oli noin 9 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Pitkän huonon jakson jälkeen viennin odotettiin olevan menossa parempaan suuntaan. Donald Trumpin tullisodanjulistus sotkee tulevia suunnitelmia ja näkymiä. On iso riski, että toinen vuosineljännes tulee olemaan heikkoa tilausten osalta.

Donald Trumpin asettamat tullikiristykset ovat nostaneet esiin kauppapolitiikan arvaamattomuuden. Suomen teknologiateollisuus, joka on yksi suomen tärkeimmistä vientitaloista ei pääse viemään tavaroita samaan tapaan kuin ennen Yhdysvaltoihin. Mielestäni Donald Trumpin pitäisi kuunnella talouden ammattilaisia, jotka tietävät mitä käy, jos Yhdysvallat laittavat rajoituksia tulleihin. Ammattilaiset sanovat, että tullikiristykset eivät tee muuta kuin tappiota Yhdysvalloille, mutta myös muille maille.

Suomen tulisi solmia uusia kauppasopimuksia muiden maiden kanssa, jotta vientiä saataisiin toivottavasti kasvatettua sekä, että Suomi saisi vähennettyä riippuvuutta yksittäisistä maista. Maita olisi esimerkiksi Kanada ja Intia.

Suomen ja Euroopan tuoreimmat tiedot ovat pienestä näkymien heikkenemistä huolimatta hyviä kuin kriisiä ennakoivia. Monet yritykset arvelevat, että Trumpin asettamat tulli rajoitukset Aasian, jotka ovat isompia mitä EU-maihin asetetut, vaikuttavat positiivisesti Eurooppalaisiin yrityksiin. Eurooppalaisten yritysten kilpailuasetelma saattaa parantua Yhdysvalloissa. Mielestäni se on hyvä asia, jotta Yhdysvallat eivät osta suurinta osaa tavaroista Aasiasta ja etenkin kiinasta, jotta Euroopan ja Aasian taloudet olisivat tasapainossa.